Minä tulen
metsästä

Minä tulen
pohjoisesta

missä kova on osa kaiken eläväisen
ja ilmaiseksi ei annettu mitään
missä kylmä on ympäri vuoden kierron
ja kauhulla katsotaan itään

Minä tulen
maasta ja mullasta

Minä tulen
ääreltä veden

missä koru on kaulassa karhunkynsi
ja peto on mitta miehen
missä vaiti saloilla samotaan
ja katse painetaan tiehen

Melkein pimeässä

Minulla on paljon opittavaa elämästä

jaksatko seurata varovaisia askeleitani metsien poluilla?

Minulla oli lapsuus

joka jäi elämättä

ja minulla on aikuisuus

josta en yksin selviä

Kanna tätä lyhtyä että löytäisin sinut pimeässäkin

se on minun sydämeni

Ensimmäinen

Minä olen Emilia. Valokuvaan, kirjoitan ja yritän tehdä joskus jotain hyödyllistäkin (niin kuin opiskella tai käydä töissä). Tänne tulee luultavasti ilmestymään valokuvia ja kirjoituksia menneistä vuosista sekä tästä hetkestä. 

Tällä hetkellä haluaisin, että Helsingissä näyttäisi taas pian samalta kuin viime talvena. Pidän valosta, vuodenajoista, maisemista ja kuvauksellisista otuksista. Paras paikka maailmassa on metsä ja aika auringonlasku.