en tiedä miksi on haikea olo,
kun kaikki on tosi hyvin
ehkä se on se, että koskaan en tiedä
missä olen ensi syksynä
mikä muuttuu?
minä ainakin.
joka vuosi on uusi syksy
ja uusi syntymäpäivä
uusia koteja,
sama vanha sydän
sielullani on kaksi kotia
sinä ja minä
olen rajalla
lähteminen ja jääminen pelottaa yhtä paljon
onko jo aika hypätä eteenpäin
sanoa, että nähdään
vaikken koskaan tule takaisin
kaikkihan sen tietää,
että olen levoton sielu
oppinut luomaan nahkani jo nuorena
syntymään uudelleen ja uudelleen
voiko tästä elämästä
edes rakentaa mitään kestävää?
olin jo valmis antamaan pois
mutta nyt pidän lujasti kiinni
sinusta ihana ja outo elämäni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti