sunnuntai 26. elokuuta 2012

perjantai 24. elokuuta 2012


Minulla on meneillään tällainen projekti. Saa lukea, jos kiinnostaa, mutta mitään kovin järisyttäviä kirjallisuuselämyksiä tuonne tuskin tulee ilmestymään. Meta-asiaa en taida runoilublogiin kirjoittaa, niin voin sitten tässä ihmetellä mieleni ilmauksia. Teininä kirjoitin vain jäätävää angstia, sitten joskus lukiossa en varmaan kirjoittanut mitään, minkä jälkeen aloin kirjoitella muistiin valokuvausretkillä syntyneitä ajatuksia ja runonpätkiä. Jostain syystä minulla alkaa "soida päässä" lauseita, kun olen jossain tunnelmallisessa paikassa tai muuten vaan syystä tai toisesta fiiliksissä. Niitä olen sitten alkanut joskus kirjoittaa ylös ja muokata esittelykelpoiseen muotoon. Mutta teiniangstista päästyäni siirryin siis metallimusiikin voimakkaasti inspiroimiin luontokuvauksiin sun muihin eeppisyyksiin. Nyt on alkanut selvästi uusi kausi, koska kirjoitan vain elämästä yllättävän arkisesti. Ja hurjinta ehkä on, että olen päätynyt kirjoittamaan jopa suoranaisen seksuaalista materiaalia. :D Pitäisi varmaan koota vanhoista teksteistä joku kokoelma, josta näkisi hienosti, miten olen kasvanut. 

perjantai 17. elokuuta 2012

Ahdistus


Maailma käy sumeaksi, ja todellisuus on vain näkökulma. Asioita tapahtuu, mutta minä olen kuin kuplassa. En nuku, mutta näen unia. 

torstai 16. elokuuta 2012

Kesä maalla


Kesällä on parasta olla maalla! Olen kitkenyt kasvimaata, seikkaillut metsässä, poiminut marjoja ja sieniä, valokuvannut auringonlaskua, käynyt uimassa, ottanut aurinkoa takapihalla, ajanut tuskaisen kuumalla vanhalla autolla uimarannalle ja silittänyt ponia. 


Elämäni on siis hetken ollut aika täydellistä. Tällä hetkellä yritän keksiä, miten selviän pitkästä loppuvuodesta. On vähän koti-ikävä - paikkaan, josta vielä pari vuotta sitten halusin äkkiä pois...


Toisaalta kaikki muuttuu, ja kenties en ikävöi paikkoja vaan aikoja. Lapsena asuin Tampereella, mutta kotikaupunkini on muuttunut. Uudistunut Koskari, metsiin kasvaneet talot, entisen kouluni yhdistyminen toiseen, muuttuvat bussien linjanumerot... Nimenomaan pienet asiat tekivät kaupungista minun kotikaupunkini, sen paikan, jonka tunnen kuin omat taskuni. Vaikka on siellä vielä ehdottomasti tallella sellainen nuhjuisen leppoisa tunnelma! (Mikä on yhtaikaa parasta ja pahinta kyseisessä paikassa. :D)  


Yksi eniten ikävöimiäni asioita menneisyydessä on hevoset. Välillä haluaisin aloittaa hevosharrastuksen uudestaan, mutta pelkään pettyväni, sillä taidan ikävöidä eniten tiettyjä hevosia ja talliporukoita ja aivan erityisesti "elämäni hevosta". Ehkä pitäisi vaan yrittää uudestaan, sillä uskon, että jokaiselle ei ole vain yhtä "sitä oikeaa". (Mikä pitänee paikkansa sekä hevosten, että ihmisten suhteen.)

tiistai 7. elokuuta 2012

Mitä kissankellot soittaa


tuulta ohuempi
yötä hiljaisempi

haluaisin olla

tuntemaani kauniimpi