Olen tänä vuonna 23, olen vieläkin aika huono tytöksi enkä tiedä mitä musta tulisi isona. Kuuntelen huonoa musiikkia, tykkään mennä siitä missä aita on matalin ja kysellä miksi. Vaikeita miksi-kysymyksiä, helppoja miksi-kysymyksiä ja sellaisia joissa ei edes suoraan kysytä mitään. Maailma on tullut tutummaksi, mutta minä olen itselleni sokea piste. Pitkään luulin, että olen aivan yksin, mutta meitä on täällä paljon. Siellä täällä, niiden ja noiden silmien takana vaivaa samat tunteet ja kiehuu samat ajatukset. Päiden sisällä ja niiden välillä tietoa kuljettaa samat väärät lääkkeet. Molekyyleistä on moneksi, mutta niin on meistäkin. Olisi kiva olla vähän rohkeampi ja sanoa se. Silloin kun minä rakastan sinua ja silloinkin kun tämä on niin väärin.
Olen jo enimmäkseen ihan ok sen ajatuksen kanssa, että loppuikäni viettäisin sosiaalituilla viinaa maistellen jossain itästadissa. Mutta sen ajatuksen kanssa en ole ihan ok, että tarttuisimme aseisiin ja alkaisimme karsia heikompaa ainesta, omaa kansaa, toista kansaa, väärää kansaa, ketä hyvänsä. Jos oltaisiin kaikki sokeita ja puhuttaisiin samaa kieltä, niin tarvitsisiko silloin miettiä että voittaako sisälläni rauha uhman. Kun loppujen lopuksi se on niin, että tärkein asia mitä olen oppinut on: mulle ei vittuilla. Toisen arvoa ei voi viedä eikä ottaa pois. Väkivallan jälkeen ei uskalla tunnustella omaa sokeaa pistettään.
Eikä sitä uskalla myöntää. Että mulle on tehty väkivaltaa. Arpikudos paranee iholla nopeammin kuin mielessä. Siinä missä sen näkee vain hiuksenhienona muistona, se puristaa aivoja ja laittaa luulemaan, että olen yksin. On mahdottoman hankalaa olla niin lähellä, että voisimme kasvattaa yhdeksi arpemme ja niiden välille tilan, jossa itkeä toistemme silmillä ja rakastaa toistemme sydämillä. Niin että miksi edes ihmetellä, kun en oikein viitsisi sosialisoitua yhteiskuntaan. Myykää ja ostakaa te ja laskekaa todennäköisyyksiänne. Mä haluan tehdä jotain, mikä on niin päräyttävää etten ole vielä osannut keksiäkään niin siistejä juttuja. Jos elämä ei tunnu miltään, siinä ei ole mitään pointtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti