talvikuvia ja pohdintoja

Vietin joululoman Tampereella ja Pohjois-Savossa ja käytiinpä me lyhyellä visiitillä Kainuunkin puolella. Sää oli hieno joskin vilpoinen. Yleensä saa sitä hienompia talvikuvia, mitä kylmempi sää on. Nämäkin on otettu vähintään kahdenkymmenen asteen pakkasessa sormet ja varpaat kohmeessa. Luontokuvaus on sellainen laji, missä parhaat tulokset vaativat suurta epämukavuutta. :D Haluttaisi kuvata taas enemmänkin, mutta kamerani kurja kuvanlaatu vähän häiritsee. Nykyään kaikilla on kauheen hienot kamerat niin surettaa katsella omia ruppanavälineillä napsittuja otoksia. Noh, ehkä mää joskus valmistun ja saan töitä niin voin sitten panostaa eurollisestikin näihin harrastuksiin.

Juu, mutta ei mua kylmä häiritse. Enemmän taitaa häiritä etelärannikon talvisää. Tänä vuonna Helsingissäkin ollaan välillä päästy nauttimaan kunnon talvikelistä, mutta enimmäkseenhän täällä sataa vettä ja on pimeää. Vaan eipä se mitään haittaa, sillä nyt näyttää siltä, että tämä on viimeinen talvi jonka täällä etelässä vietän. Aion kesällä pakata omaisuuteni ja suunnata kohti uusia haasteita. Vähän meinaisi olla malttamaton mieli nyt, mutta pitää yrittää ottaa ilo irti tästäkin vaiheesta elämässä eikä elää ihan täysin tulevaisuudessa.

Sain viimein aikaiseksi väsäillä uuden ulkoasun tänne. Edellinen banneri oli käytössä "vain" kolme vuotta, joten alkoi tuntua siltä, että ehkä sitä voisi kehitellä jotain uutta. :D Jotkin vanhat kuvat saattavat olla liian pieniä näkyäkseen nätisti tässä uudessa koossa, mutten todennäköisesti jaksa etsiä alkuperäisiä ja tehdä niistä isompia jpg:eitä eli vanhat postaukset nyt on mitä on. Vähän synkkähän tämä uusi ulkoasu on ja blogin nimestäkin tullee angstiteiniassosiaatiot (ainakin minulle, koska keksin sen angstiteininä), mutta näillä mennään silti toistaiseksi. Keväällä voisin sitten vaihtaa vähän värikkäämpään ulkoasuun.

Mulla on tosi pähee postaussarja suunnitteilla liittyen kämäisiin retkikohteisiin. Toisin sanoen, ennen kun muutan Helsingistä pois aion visiteerata parit lähiöt, ryömiä pusikoissa ja juoda teetä meren rannalla sekä raportoida täällä retkistäni. Tiedän, että en ole ensimmäinen enkä ainoa, joka semmoisesta on innostunut. Meinaan silti kirjoitella jotain juttua siitä, missä olen milloinkin käynyt hengaamassa. Nyt olen ollut kipeänä ihan pitkän kaavan mukaan, niin ensimmäinen epämääräinen retkikohde odottelee vielä tutustujaansa.